Arkistonmuodostaja / arkisto

Palaa edelliselle sivulle

Perkkiö Terho (Ylivieska)

Toiminta / elinvuodet:1921 - 2002
Historia:Perkkiö Terho Olavi s. 30.7.1921 Ylivieska, k. 1.5.2002 Ylivieska. Perkkiö on haudattu Heikkilän hautausmaalle. Hänen puolisonsa oli Aino o.s. Mattila. Terho Perkkiö osallistui jatkosotaan RsPsto 3, sotavankileireillä 2 ja 24 sekä sotapalokunnassa palosotamiehenä. Lapin sodassa hän oli mukana Rovaniemen taistelussa. Perkkiö tienasi pikkurahaa muotokuvia maalaamalla jo rintamalla. Harrastuksina hänellä oli kotiseututyö, kulttuurimatkailu sekä puutarhanhoito. Puutarha palkittiin vuonna 1995 Ylivieskan kaupungin kauneimpana. Perkkiö toimi aluksi maalausurakoitsijana, tehden lähinnä kirkkojen maalaustöitä ja entisöintiä. Oman maalausyrityksen aikana Perkkiö urakoi mittavimpina töinään seitsemän kirkon maalaukset. Maalaus tuli harrastukseksi jo pikkupoikana. Taideharrastuksesta tuli lukuisten kirjekurssien avulla varsinainen ammatti vuonna 1964. Hänen töilleen ominaista ovat voimakkaat värit. Taulujen aiheet tulivat mielikuvituksen virittäminä tai suoraan luonnosta, myös toisen harrastuksen, valokuvauksen kautta kuvia on siirtynyt kankaalle. Tekniikkana hänellä oli öljyväri ja sekatempera ja tyylinä alkuvaiheessa oli realistinen naturalismi. Perkkiö teki myöhemmin myös akvarellejä sekä pastelli-, guassi-, lyijykynä-, hiili- ja tussitöitä. 1990-luvulla hän teki enemmän akvarellejä, silkki- ja lasi-maalaustöitä sekä ikoneita ja pienoisveistoksia. Ensimmäisen oman näyttelyn Perkkiö järjesti maaliskuussa 1965. Hän avasi 2.10.1967 Vieskan Kehys ja Taide -nimisen liikkeen, joka oli erikoistunut kehystys- ja kultaustyöhön sekä huonekalujen entisöintiin. Myynnissä oli myös taidealan tarvikkeita, tauluja ja taiteilija Aune Kiviojan keramiikkaa. Perkkiö piti liikettä vuoteen 1975 saakka. Terho Perkkiö sai Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston apurahan tempera-maalauksen opiskeluun vuonna 1968. Hän toimi myös kansalaisopistossa taidepiirin opettajana sekä Raudaskylän keskikoulun ja lukion kuvaamataidon opettajana. Hän oli Pohjois-Suomen Taiteilijaseuran perustajajäsen toimien seuran puheenjohtajana vuosina 1970 - 1972. Hän oli Ylivieskan Seudun Taideyhdistyksen perustajajäsen, johtokunnan jäsen ja näyttelyjaoksen puheenjohtaja 1970 - 1973. Perkkiö oli myös Suomen Sotainvaliditaitelijat ry:n jäsen. Perkkiö toimi Kalajokilaakson Kuulovammaiset r.y.:n puheenjohtajana ja oli perustamassa 14:sta muun henkilön kanssa Ylivieskan alueen kuvantekijät -nimistä yhdistystä. Perkkiö sai Ylivieskan kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 1998 yhdessä taidemaalari Kalervo Löytynojan kanssa. Samassa yhteydessä taiteilija lahjoitti Ylivieskan kaupungin taidekokoelmaan 50 tekemäänsä taulua ja 22 muiden tekemää taulua. Luovutussopimuksen ehtojen mukaan tauluista on pidettävä näyttely 10 vuoden välein. Perkkiö oli mukana useilla taideleireillä ja osallistui useisiin yhteisnäyttelyihin. Kuvanveistoa hän opetteli Antonio da Cudanin opastamana. Yksityisnäyttelyitä hän piti seitsemän, mm. Ylivieskassa, Reisjärvellä ja Kalajoella. Perkkiö on valmistanut Ylivieskan seurakuntatalon salissa olevan Lähetysliekki-reliefin. Reliefi kuvaa lähetystyön historiaa. Perkkiön töille ovat ominaista taiteilijan suhde ympäristöön, luontoon ja perinteisiin. Hänen Ylivieskan kirkkoon lahjoittamansa krusifiksi kertoo hengellisen elämän ja erityisesti kotikirkon merkityksestä.
Muut:
Rajavuodet:1944 - 1998
Tietosisältö:Arkisto sisältää lehtileikekokoelmia, valokuvia ja saapuneen kirjeen.
Määrä:0,055 hm
Käyttörajoitukset:

Arkistoyksiköt